Mitä asiakkaana pitäisi ajatella diesel-keskustelusta?

Uuden henkilöauton hankinta on kohta edessä ja pohdin tulevan auton voimanlähdettä. Olen ikään kuin vedenjakajalla sen suhteen, onko seuraava auto diesel vai bensiini? Luin Kauppalehdestä, että diesel-kauppa on vähentynyt. Olen huomannut myös, että dieseleitä koskeva julkinen keskustelu on melko kriittistä. Itselläni herääkin kysymys, että miten minun pitäisi kuluttajana suhtautua teemaan ja olenko saanut siitä oikean kuvan? Päätin kysyä tukea päätökseeni Vehon henkilöautomyynnistä vastaavalta johtajalta Petri Aarniolta sekä Veho henkilöautojen lehdistöpäällikkö Pekka Koskelta.

Dieseleitä on käsitelty yhtenä massana tunnistamatta teknologian kehitystä

Halusin ensinnäkin ymmärtää, miksi diesel-autoilla on nyt huono maine. Petri pohjustaa aihetta. ”Ns. diesel-kohu lähti VW-konsernia käsittävästä päästöhuijauksesta vuonna 2016, jossa oli kyse diesel-moottoreiden typen oksideista. Käsitteet ovat menneet siinä määrin sekaisin, että yleisesti puhutaan dieseleistä, kun pitäisi puhua päästönormeista ja puhdistusteknologioista. Julkisuudessa lähdettiin käsittelemään dieseleitä yhtenä massana, tunnistamatta teknologian kehitystä. Ajoneuvoja ei tulisi leimata pelkästään niiden käyttövoiman mukaan”.

Valtavat panostukset dieseleiden kehittämiseen

Pekka kertoo, että EU on asettanut autovalmistajille CO2-päästötavoitteet. Jos niihin ei päästä, joutuvat autovalmistajat maksamaan sanktioita. Sen vuoksi erityisesti eurooppalaiset autonvalmistajat ovat panostaneet uusien diesel-moottoreiden kehitykseen. “Pelkästään Mercedes on investoinut siihen 10 miljardia euroa. Tästä johtuen uudet dieselit ovat nyt aivan jotain muuta kuin vuosituhannen vaihteessa”.

”CO2-päästöjen kannalta on paljon mielekkäämpää kehittää dieselmoottoria, kuin asettaa se pannaan. Diesel tuottaa moottorista riippumatta polttoaineen koostumuksesta johtuen noin viidenneksen vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin bensiinimoottori”, Pekka jatkaa.

Tehot ovat kasvaneet ja polttoaineen kulutus on laskenut

Pekka näyttää testituloksia, joiden mukaan uuden Mercedeksen dieseleiden hiukkaspäästöt ovat 10 % ja typen oksidit 16% siitä, mitä ne olivat vuosituhannen vaihteessa. Konkreettinen esimerkki herättää ymmärtämään muutoksen suuruuden. Vuoden 2000 Mercedes E220 Cdi:ssä oli 143 hevosvoimaa, kun uudessa E220 d -mallissa teho on 194 hevosvoimaa. Samaan aikaan polttoaineen keskikulutus kaupunkiajossa on puoliintunut. Kun se oli vuonna 2000 keskimäärin 8,5 l/100km, on se uudessa mallissa 4.3 l/100km. ”Jos vuonna 2000 ajoit tankillisella dieseliä 600 km, nyt ajat samalla tankillisella 1300 km”.

Dieselistä eniten etua suurissa ja kalliissa autoissa

Dieselissä on siis alhaisempi polttoaineenkulutus ja moottorin hyötysuhteesta johtuen alhaisemmat päästöt. Kuitenkin dieseleiden osuus kaikista autoista on vähentynyt. Petri antaa siihen loogisen vastauksen. ”Diesel-moottorit ja puhdistusteknologia ovat kallista, joten niitä ei kannata halvimpiin autoihin käyttää ja niiden kokonaisosuus autoista on kasvanut. Mitä kalliimpi ja suurempi auto on, sitä enemmän pystytään dieselin potentiaalia hyödyntämään”. Kyse on myös alueellisista verotuskäytännöistä. ”Dieseleissä on alhaisempien CO2-päästöjen vuoksi Suomessa alhaisemmat autoverot kuin bensiiniautoissa. Iso diesel-keskustelu tulee kuitenkin Euroopasta, jossa on erilainen verotuskäytäntö ja se vie jossain määrin Suomessa käytävää keskustelua väärille urille”.

Paljon ajavat valitsevat edelleen dieselin

Millä perustein asiakkaat sitten tekevät valintojaan? Petrin mukaan vastuullisuus ja ympäristöarvot ovat yhä enemmän valintaperuste. ”Liikuttaa kestävästi -slogan myös kuvastaa, että asia on Vehollekin tärkeää”. Petrin mukaan kuluttajat pohtivat erityisesti tehoa, vääntöä ja polttoaineen kulutusta. Suurimmista osaa Mercedeksen malleista löytyy sekä bensiini- että diesel -versio. ”Paljon ajavat valitsevat edelleenkin dieselin. Optimaalinen voimaratkaisu olisi plug-in dieselhybridi. Silloin pitkät siirtymät ajetaan dieselillä, jossa erinomainen taloudellisuus tulee esiin. Paikallisesti päästään nollapäästöihin, kun ajetaan ladatulla sähköllä. Erityisesti siitä on hyötyä isoissa asukaskeskittymissä, joissa ilma vaihtuu vähäisesti ja infrastruktuuri huomioi sähkölatausmahdollisuudet”.

Kannattaako dieseliä enää ostaa?

Petrin mukaan Vehon asiantuntijat auttavat näkemään vaihtoehtoja, mutta lopullisen ratkaisun tekee kuluttaja itse suhteessa omiin liikkumistarpeisiinsa. ”Jos tarkastelee asiaa ympäristö- ja talousnäkökulmista, ei estettä dieselin hankintaan ole. Päästömielessä uusi auto on ympäristön näkökulmasta aina parempi ratkaisu”. Diesel-autojen suosio on Suomessa vankka. ”Edelleen suurista perheautoista ja katumaastureista yli 50 % on dieseleitä. Dieseleitä tullaan myymään ainakin seuraavat 20 vuotta, joten hätää sen suhteen ei ole”.

Kiitokset Petrille ja Pekalle valaisevasta keskustelusta. Opin kohtaamisesta sen, että auton hankinnassa kannattaa huomioida käyttötarpeet ja hyödyntää asiantuntijoiden tukea. Pelkän nimen perusteella ei siis auton käyttövoimaa tule tuomita. Turvallisia ja ympäristöystävällisiä kilometrejä!