Vaikka syksy on vuodenajoista pimein, niin onneksi autojen ajovalot ovat kehittyneet vuosien saatossa tehokkaammiksi. Muistat varmaan aikanaan paljon käytetyt voimakkaat lisävalot ja löytyypä historiasta autoja kokonaan ilman valojakin, esim. vuodelta 1936, tosin tuolla ennätysautolla ei pimeässä ajettu.
Hyvät ajovalot auttavat kuljettajaa havainnoimaan ympäristöään. Vaarallisinta aikaa vuorokaudesta ovat hämärän hetket, jolloin esimerkiksi hirvieläimet liikkuvat vilkkaasti. Hirvivaarasta varoittava liikennemerkki on tarkoituksella sijoitettu hirvien perinteisesti käyttämien reittien yhteyteen. Lapissa on kokeiltu jopa porojen spreijaamista heijastinvärillä. Hyvän kantaman ajovalot auttavat autoilijaa kuitenkin reagoimaan heti, kun valokeilassa näkyy jokin luonnon elävä. Syksyllä kannattaakin olla tarkkana pimeällä ajettaessa.
Mercedes-Benz henkilöautojen tuotepäällikkö Pauli Eskelinen on nähnyt valtavan parannuksen ajovalojen kehityksessä:
”Markkinoiden ensimmäisenä autona Mercedeksen E-sarja sai ksenon-lähivalot runsaat kaksikymmentä vuotta sitten ja CL-malliin tuli kaksoisksenonvalot aivan 1990-luvun lopussa. Tuotekehityksessä on sen jälkeen tapahtunut paljon, ja halogeenivalot alkavat hiljalleen siirtyä historiaan.
Ksenon-valojen myötä 2000-luvun puolella autoihin ilmestyivät älykkäät valotoiminnot, jotka ohjasivat valoa kaarteen suuntaan. Seuraavassa kehitysvaiheessa valoihin tuli hitaan nopeuden kääntymisvalotoiminto, joka on hyödyllinen esimerkiksi kadulta pimeälle pihalle käännyttäessä.
Intelligent Light System (ILS) ja LED-tekniikka
Maantievalotoiminnolla saatiin puolivaloja käyttäen vastaan tulevien kaistan vasemmalle puolelle pitempi valokeila esimerkiksi eläinten havaitsemisen helpottamiseksi. Moottoritievalolla taas saatiin valokeilaltaan normaalien lähi- ja kaukovalojen väliin asettuva moottoritievalotoiminto. Perinteisen lähivalon kantamahan on moottoritienopeuksia ajatellen lyhyt varsinkin syksyn märillä keleillä.
Edelliskorimallin Mercedes-Benz E-sarjan lanseerauksen myötä vuonna 2009 älykkäisiin valoihin tuli tarjolle adaptiivinen kaukovaloavustin, Intelligent Light System (ILS). Avustimen ansiosta valokeilan pituus säätyi automaattisesti ja portaattomasti siten, että edessä ajavan tai vastaan tulevan auton kuljettaja ei häikäistynyt.
Vuonna 2010 nykyisessä Mercedeksen CLS-sarjassa esiteltiin maailman ensimmäiset täys-LED-valot, joiden kummassakin valonheittimessä oli 71 erikseen ohjattavaa LED:iä. LED-valotekniikka on energiatehokasta ja sen valo sävyltään vielä lähempänä päivänvaloa kuin ksenon-valoilla. Päivänvalon värilämpötila on 6500 Kelviniä, LED-valojen 5500 K ja ksenon-valojen 4200 K.
LED-valojen myötä kaukovaloavustimen toiminnassa siirryttiin varjostamisperiaatteeseen. Edellä ajavan tai vastaan tulevan auton kohdalle varjostetaan keila häikäisyn minimoimiseksi. Nykyisin tätä samaa varjostamisperiaatetta käytetään esimerkiksi isojen opastetaulujen kohdalla, jotta auton omat valot eivät heijastu niistä ja häikäise kuljettajaa. Nykyisen CLS:n faceliftin myötä Multibeam LED-valojen uusina ominaisuuksina tuli ajoavustinpaketin yhteydessä ennakoiva kaarrevalo. Stereokamera tuulilasin yläreunassa havaitsee tulevan kaarteen ja valokeila kääntyy kaarteen suuntaan jo ennen kuin kuljettaja kääntää ohjauspyörää. Comand Onlinen navigointiin pohjautuen puolestaan tunnistetaan liikenneympyröihin tulo ja silloin käytetään normaalia leveämmin valaisevaa lähivalotoimintoa, jotta varmasti havaittaisiin ennen kaikkea kevyt liikenne.
Katso video Mercedes-Benz Intelligent Light System (ILS) Youtubesta:
Mercedeksen S-sarjaan tämän vuoden faceliftin myötä tuli osaksi Multibeam-LED-valojen erityisen pitkä kaukovalokeila, Ultra Range High Beam. Se syttyy suoraan ajettaessa ikään kuin lisäkaukovalona ja valaisee 1 luksin voimakkuudella noin 650 metrin etäisyyteen saakka. Käytännössä 1 luksin voimakkuus tarkoittaa, että valo on riittävän voimakas heijastimen havaitsemiseen. Tämän kaukovalokeilan pituus on noin kaksinkertainen normaaliin kaukovalokeilaan nähden.
Pimeännäköavustin opastaa tarvittaessa
Pimeänäköä parantaa niin ikään S-sarjan lisävarusteinen pimeänäköavustin Plus. Tietä valaistaan ihmissilmin näkymättömällä infrapunavalolla ja kuvataan tuulilasin yläreunassa olevalla kameralla. Liikkuva kuva näytetään mittariston näytöllä. Kuljettaja näkee näytöstä tien ikään kuin kaukovaloilla valaistuna, vaikka ajetaankin lähivalot kytkettynä. Ominaisuuden ansiosta kuljettaja näkee esimerkiksi vastaan tulevan auton kohdalla olevan jalankulkijan. Normaalitilanteessa vastaan tulevan auton oikeinkin suunnattu lähivalo häikäisee niin, että jalankulkijaa ei havaittaisi. Pimeänäköavustin käyttää lisäksi lämpökameraa havaitakseen ihmiset ja eläimet. Havaitut elävät kohteet korostetaan mittariston näytöllä punaisella rasteroinnilla. Havaittua jalankulkijaa kohti suunnataan lisäksi muutaman kerran vilkahtava kohdevalo, jotta kuljettaja varmasti huomaa hänet. Nykykorimallin S-sarjan pimeänäköavustin toimii myös passiivisesti. Mittariston näyttöä voidaan käyttää normaaliin tapaan, mutta kun jalankulkija tai eläin havaitaan, mittareiden asteikot kiertyvät suppeammaksi sivuille antaen tilaa keskelle tulevalle videokuvalle.
Hyvä näkyvyys pimeässä auttaa myös kuljettajaa säilymään virkeämpänä ja parantaa myös muiden tiellä liikkujien turvallisuutta” kertoo Pauli.
Turvallista matkaa!
Olen jonkun aikaa ollut autoalalla ja suhtaudun intohimoisesti kaikkeen mikä liittyy autoalalla liikkumiseen, tekniikkaan, ympäristöön, turvallisuuteen tai autourheiluun, mutta myös historiaan, taiteeseen ja kulttuuriin.
Hyvä että tällaisesta merkittävästä turvallisuuteen vaikuttavasta tekijästä kerrotaan teknisiä tietoja. Itselleni autojen valot ovat tärkeimmät. Jäi mainitsematta, mikä on uusien valojen referenssiluku? Nykyään kun on suuntauksena ollut heikentää kaukovalojen tehokkuutta ulkonäköseikkojen perusteella.
TM:n testeissä mainittiin joku aika sitten, että tehokkaimmat valot ovat edelleen 80-90 alkupuolen Saab autoissa. Valojen “oikeista” tehoista Veho voisi kirjoittaa blogiin, miten MB autojen valot ovat kehittyneet.
Kiitos palautteesta.
Kaivamme hieman lisää taustatietoja aiheesta. Tekniikan Maailmahan on vuosia mitannut autojen ajovaloja ja heillä on myös erinomainen arkisto valomittauksia vuosien varrelta.
ystävällisin terveisin Karin Bäcklund
Hei, Google referenssiluvuista seuraavaa:
“Termi referenssiluku tarkoittaa laskennallista suhdelukua, joka kertoo valovoiman pinta-alayksikköä kohden, eli käytännössä valokeilan voimakkuuden. Mitä suurempi referenssiluku on kyseessä, sitä pidemmästä ja usein myös kapeammasta valokeilasta on kysymys.
Yksittäisen valonheittimen referenssiluku löytyy pääsääntöisesti aina jostain päin umpiota. Tavallisessa vakioajovalossa se on esimerkiksi 20. Lisäkaukovalojen tyypilliset referenssit ovat 12.5, 17.5 ja 37.5. Jos referenssilukua ei ole merkitty, on se yleensä 10 tai 20.” Suomessa mm. Tekniikan Maailma mittaa valoja staattisella kelkalla, he eivät ole vievät ehtineet mitata uuden S-sarjan valoja, mutta lähitulevaisuudessa se tapahtuu.
Kollegani Pauli Eskelinen kommentoi seuraavaa:
Suuri valoteho ei vielä taka sitä että auton valot ovat hyvät. Autojen valoissa tärkeää on etenkin hyvä valokuvio, pituudeltaan ja leveydeltään, ja sen sisällä hyvä valaistusvoimakkuus.”
Hei.
2016 C sarjalla ajavana, voin käyttäjäkokemuksena sanoa, että ILS – LED ajovalot ovat erittäin hyvät. Mukautuva järjestelmä vapauttaa kuljettajan täysin “pitkät ja lyhyet” vaihtorumbasta, joten ajaessa voi keskittyä ajamiseen, eikä miettiä, koska vaihdetaan lyhyille tai pitkille. Mediassa, mm. TM. on mitannut valoja, mutta he pystyvät mittaamaan vain manuaalisen pitkän/lyhyen valon kuvion, joka oli kiitettävällä tasolla, mutta ei ole ILS valojen idea. Valojen idea on mukautua eri tilanteisiin, esim. pimeällä maantiellä, kun edellä menee auto, ILS valot ajavat pitkillä, mutta estävät edellä menevän häikäisyn. Valot siis valaisevat edellä menevän auton vasemmalta ja oikealta puolelta auton ohi. Kun taas maantiellä auto tulee vastaan, ILS valot ajavat pitkillä ja estävät vastaan tulevan häikäisyn. Valot parantavat merkittävästi turvallisuutta, mm. hirvien havainnointiin. Eri medioissa on paljon kommentteja LED valoista, mutta hyvin usein kommentit eivät perustu kokemukseen. Mm. talvella valojen väitetään muurautuvan umpeen, kun ledeistä ei lähde hukkalämpöä sulattamaan lamppuja, mutta itselläni ei ole ollut ongelmia tällaisen asian kanssa. Umpiot kuraantuvat tai lumi kasaantuu umpioihin aivan samalla tavalla kuin muillakin valojärjestelmillä. Oma tapani on, että pidän talven kurakeleillä umpiot puhtaana pesemällä ne usean kerran viikossa, jolloin valoteho pysyy hyvänä. 33 vuoden ajokokemuksella ILS LED ajovalot ovat ylivoimaisesti parhaat valot, millä olen koskaan ajanut. Mitä enemmän nämä järjestelmät yleistyvät, se on palvelus myös niille autoilijoille, jotka ajavat halogeneillä/ksenoneilla, koska ILS LED valot eivät häikäise, eivätkä “pitkät” jää vahingossa päälle.
Kiitos palautteesta. Intelligent Light System (ILS) vapauttaa kuljettajan vaihtamasta pitkiä ja lyhyitä ajovaloja pimeässä ja se auttaa kuljettajaa keskittymään tarkkailemaan muita toimintoja ja liikennettä. Itselläni on aika pieni käsi, joten joudun hieman kurottamaan sormilla yltääkseni viikseen, joten varuste johon tottuu nopeasti on ILS. Tuo edellä ajavan auton varjostaminen on ominaisuus joka myös on kehittynyt vuosien varrella, ensin varjostus tehtiin valon eteen laskeutuvilla läpillä asteittan ja nyt se tapahtuu hienostuneen portaattomasti. Valoa pimeyteen! Muistakaahan ulkona liikkuessa myös heijastimet.
W205 Ceen ILS LED valoja koeajelin eilen. Adaptiivisuus on selvästi toimivampi kuin oman autoni (W212 E-sarja) ILS xenoneissa. Uudet LED valot toimivat liikenteessä todella hyvin.
Valitettavasti vain valoteho on rajoitettu talveen ja etenkin syksyyn sopimattoman alhaiseksi. Pesureita vältellen asennetuilla 2000 lm valoilla ei vaan valoteho riitä. Peli on menetetty luovutusvoittoon jo ennen kuin se alkoikaan, koska LEDit ovat teholtaan perinteisen halogeenipolttimon 1000 lm ja vakiotehoisen xenonpolttimon 3200 lm puolivälissä. Siksi toivelistalla on kaukovaloa 50 – 100 metriä lisää, ja koko matkalle kirkkaampi valo, ettei rasita silmiä, kiitos!
Omakin mottoni Pohjois-Suomessa eri kokoisten sarvipäiden seassa liikkuessani on “VALOA PIMEYTEEN”. Valitettavasti se ei ole tähän mennessä toteutunut yhdenkään vakioauton valoilla. Kun Liikenneturva mallintaa 80 km/h talvirajoituksella jäisellä tiellä 187 metrin pysähtymismatkan ja 100 nopeudella, missä sallittua, peräti 285 metriä, niin nykyautojen 150 – 200 metrin kaukovalokeila ei vaan riitä:
http://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/
Liikenneturvan mallinnusten metrimäärät ovat tietenkin vain suuntaa-antavia. Tämän päivän C- ja E-sarjalainen pysyy kelistä riippumatta kuljettajan lapasissa ihailtavan helposti, Silti liukkaalla valtatielläkään ei voi ajaa edes talvirajoituksen 80 km/h, koska näkyvyys ei yksinkertaisesti riitä. Siksi taajaman ulkopuolella liikkuva tarvitsee nykyautoihin lisää kaukovaloa. Se taas tekee tyhjäksi hienot ILS toiminnot, joita lisävalot eivät osaa seurata. Mutta kun ei tehtaalla ole valoja asennettu, niin ne on sitten lisättävä itse.
S-sarjan 1 luksin käyrä 650 metrissä kuulostaa lupaavalta, ja omaan autooni verrattuna mukavan tutulta. Jos laskin oikein, niin tuo mahdollistaisi 5 luksin käyrän jonnekin 300 metrin tienoille, mikä olisi ainakin minusta aivan riittävä henkilöautoon.
En lyö vielä vetoa aiheesta, mutta noilla Ässän valoilla on ehkä mahdollista toteuttaa ensimmäinen vakioauto, jota uskaltaisi yrittää ajaa sarvipäiden seassa läpi talven vakiovaloin? Yli 40 talvea olen hiihtänyt poronhoitoalueella olevassa kansallispuistossa, ja silti toistaiseksi onnistunut välttämään sarvipäisen nokkakoristeen, mutta se ei todellakaan johdu autoihini tehtaalla asennetuista valoista. Ei ole yksinomaan Daimlerin, vaan koko alan ongelma, että kotimaisen tekniikan aikakauslehden mittausten mukaan kautta aikojen tehokkaimmat ajovalot on mitattu viime vuosituhannen ruotsalaisvaunun halogeenivaloista, joiden valokuvio on nykyautoille merkistä riippumatta vain kaukainen haave.
“The best or nothing” motto pistää miettimään, että kaikki valmistajat ovat jo toteuttaneet jälkimmäisen monin eri tavoin. Nykyisten LED valojen hyvä säädettävyys mahdollistaisi myös kaikkien aikojen “The Best” valot ilman tehokkaiden valojen haittavaikutuksia.
Jään odottamaan mielenkiinnolla valmistajien paneutumista aiheeseen nyt kun tekniikka sen toteuttamiseksi on saatavissa.
Kiitos mielenkiintoisesta kommentistanne.
Suomen syksyiset ja talviset ajo-olosuhteet vaativat autolta ja kuljettajalta paljon.
Keliin ja näkyvyyteen ja muihin alati muuttuviin ajo-olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä on niin valoisassa kuin pimeässäkin. Pitäisi nähdä kauas, ennakoida muiden tiellä liikkujien ajamista, reagoida nopeisiin tilanteisiin ja olla ennustaja muuttuvan sään suhteen. Matkalla pohjoiseena olemme tottuneet näkemään autoja, joihin on asennettu jälkikäteen kunnon lisävalopatteristo auton keulalle. Tämä varmaankin osin sarvipäiden näkemiseksi hyvissä ajoin. Porokolariin en haluaisi joutua pitkällä autiolla taipaleella minäkään. Suomi on siis myös harvaan asuttua seutua isojen taajamien ulkopuolella, joten liikennettä on huomattavasti vähemmän kuin useissa muissa maissa. Tämä, EU standardien mukainen suunnittelu (mm ajovalopesureiden puuttuminen) ja huomattavasti vähemmän energiaa kuluttavien ajovalojen yleistyminen vaikuttavat ajovalojen suunnitteluun. Onneksi S-sarja viitoittaa kuitenkin tietä tuleville ajovaloteknologioille.
Toivon siis valoisampaa tulevaisuutta meille liikenteessä lunta odotellessa.
Kiitos vastauksesta!
Toivottavasti Veho voi viedä Daimlerille päin viestiä pohjoisen eritystarpeista valojen suhteen. En aiemmin pitänyt täällä riittäviä kaukovaloja realistisena auton vakiovarusteena niiden vilkkaammassa liikenteessä muille aiheuttaman häiriön ja rajoitetun käytettävyyden vuoksi.
Nähtyäni ILS LED valojen joustavan toiminnan uskon että nyt on ensi kertaa auton historiassa mahdollista rakentaa hyvin tehokkaat valot, joita voi myös käyttää normaalissa liikenteessä. LED tekniikan valoteho sekä mahdollisuus tarjota valoa sinne, mihin sitä muita häiritsemättä mahtuu poistavat viimeisen teknisen esteen valotehon kasvattamisen edestä.
Sitä odotellessa vielä kerran kiitokset avusta Oulun Veholle, jossa luettiin kytkentäkaavioita ja etsittiin sopivia CAN-väyläliittimiä välillä monen miehen voimin kun ensimmäisten joukossa etsin menetelmää asentaa lailliset ja katsastuskelpoiset lisävalot ILS bi-xenon autooni ennen kuin tarvittavat palikat olivat yleisesti tiedossa.
Viemme ehdottomasti viestiä eteenpäin myös Daimlerille. Daimler testaa omia henkilöautojaan tuotekehityksen aikana Pohjois-Ruotsissa, Arjeplogissa, jossa myös pimeyttä riittää luonnollisissa ajo-olosuhteissa jään. lumen ja pimeyden keskellä.